Prezillä on kätevää tehdä esitys melkein mistä tahansa. Siihen on mahdollista lisätä kuvia, videoita ja muita tiedostoja. Tässä Prezi-esitykseni omasta työnkuvastani Opikkeen verkkotoimittajana. Minulta aina kysytään että mitä se verkkotoimittaja oikein tekee. Ihmisille ei siis ole kovinkaan tuttu toimenkuva. No paljon on kaikenlaista tekemistä. Yks mitä kans moensti ihmetellään on, että mihin Oppimateriaalikeskus tarvitsee verkkotoimittajaa. Ihmiset kai luulee, että monet asiat tapahtuvat itsekseen. Esimerkiksi verkkosivut päivittyvät aivan itsekseen, sosiaalisen mediaan putkahtelee ajankohtaisia asioita aivan itsekseen ja tiedotuskirjeetkin lähtevät sähköpostitse ihan tuosta noin vain, ilman että kukaan tekee mitään sen eteen. Aivan näin asia ei tietekään ole, vaan tiedotuksen merkitys on kasvanut lähes jokaisessa organisaatiossa ja sosiaalisen median rooli kasvaa kasvamistaan. Tarvitaan verkkotoimittajia, jotka tuottavat sisältöä ja julkaisevat sitä verkossa. Ihmisten tietämättömyys kuitenkin valitettavasti kertoo jotakin toimenkuvani arvostuksesta. Tiedotuksesta ja viestinnästähän aina sanotaan, että sitä ei huomata, ennen kuin sitä ei tapahdu tai se on todella pielessä. Välillä on tietysti mukavaa kuulla, että kylläpä se sun blogi-kirjoitus olikin hyvä!
Viime aikoina on ilmestynyt monia mielenkiintoisia raportteja, joissa tutkitaan asenteita työelämää kohtaan.
Nuoret ja työelämä – kaksi eri maailmaa? –raportissa pohditaan mm. sitä, miten työelämätietoutta voitaisiin lisätä, sillä nuorten mielikuvat työelämästä ovat kovin kaukana todellisuudesta. Myös nuorten itsensä mielestä koulun ja työelämän välisen yhteyden pitäisi olla suurempi. Nuoret siis haluavat tietää mitä taitoja voi käyttää missäkin työssä, he haluavat oppia työelämän kannalta hyödyllisiä taitoja!
Miten valita opiskeltava ala?
Työn ja opiskelun suhteen nuoria pelottavat väärät valinnat. Alavalinnan näkökulmasta keskeisenä oli huoli siitä, ettei itseä kiinnostavalta alalta löydy töitä opiskelujen jälkeen. Myös yhteiskunnan kannalta resursseja jää käyttämättä, jos koulutetaan aloille, joilla ei ole työmahdollisuuksia. Jo koulutuksessa olisi hyvä rohkaista tyttöjä toiminnallisuuteen ja poikia sosiaalisten taitojen kehittämiseen. Nuoria saattaa helpottaa ajatus siitä, että mikään ei ole lukkkoonlyötyä. "Adaptive lifelong learning" eli sopeutuva elinikäinen opiminen tulee olemaan normi työelämän jatkuvasti muuttuessa.
Lue lisää raportista Future Work Skills
ICT on muutakin kuin koodaamista
Tyttöjä kiinnostavat eniten sosiaalisiksi mielletyt alat, poikien suosiossa on ICT. Mielikuvia eri aloista tulisi monipuolistaa ja rohkaista sekä tyttöjä että poikia tutustumaan erilaisiin vaihtoehtoihin. Helposti käy niin, että joku alue jää stereotyyppisesti ns. poikien osaamisalueeksi ja joku toinen tyttöjen, jolloin edes kokemusta ei pääse tulemaan tietystä osaamisalueesta. Silloin ajatellaan helposti, että enhän minä osaa tuota asiaa – enkä ole hyvä siinä. Monesti elämässä kuitenkin huomaa, että nuo taidot olisivat tarpeen myös monissa muissa tehtävissä kuin mitä etukäteen osasi odottaa. Vaikka onkin tärkeää kehittää niitä taitoja, jotka itsellä olvat vahvimmat, lisäksi kannattaa miettiä sitäkin, millä aloilla on töitä ja miten omia vahvuuksia voi noilla aloilla hyödyntää. Siksi monipuolisten taitojen opiskelu kannattaa, jotta omat taidot ovat sovellettavissa moneenkin eri tarkoitukseen.
”Mieluummin jotain ihmisläheistä”
Kyse ei kuitenkaan ole siitä, että tytöt olisivat täysin vieraantuneita ICT-alalla tarvittavista taidoista, heillä on usein hyvät taidot ja he tuntevat varsin hyvin sovelluksia ja ICT-alan yrityksiäkin, käy ilmi toisesta tutkimuksesta, joka keskittyy ICT-alaan. Kyse on enemmän mielikuvista ja siitä, että ala on profiloitunut enemmän miesvaltaiseksi. Tässä muutamia lainauksia tutkimuksesta, jossa kartoitettiin mielikuvia ICT-alasta. Kannattaa perehtyä tarkemminkin!
”Tyttöjen käsitys on, että jossain pimeässä kopissa istutaan, tyhjät kokispullot ympärillä ja viikon ruokalista rinnuksilla.”
”Tähän päivään mennessä tyttöjen ja tietotekniikka-alan välille on revennyt ammottava mielikuvakuilu.”
Tutkimuksen perustella mielikuviin kannattaisi panostaa ainakin opintojen ohjauksessa sekä kouluopetuksessa. Koska ihmisten auttaminen on lähellä monen tytön sydäntä, olisi syytä tuoda alan markkinoinnissa esille, miten ihmisten elämää voidaan helpottaa ICT:n avulla. Myös alan hyviä työnsaantimahdollisuuksia kannattaa tuoda esiin erityisesti naisille. Tutkimuksen tuloksia voivat hyödyntää myös koulut miettiessään, pitäisikö tyttöjen ja opettajien asenteisiin kiinnittää enemmän huomiota.
Ennakkoluuloton asenne uuden oppimiseen
Tieto- ja viestintätekniikka kehittyy jatkuvasti ja se nähdään tällä hetkellä tulevaisuuden alana. Sitä myös tarvitaan lähes kaikessa työssä, joten kukaan ei oikeastaan voi välttyä TVT-taitojen oppimiselta. Kyse on kuitenkin siitä, panostammeko oppimiseen ja pystymmekö hyödyntämään sen tarjoamia mahdollisuuksia tarpeeksi hyvin. Esimerkiksi työelämässä on paremmat mahdollisuudet niillä, jotka päivittävät taitojaan jatkuvasti. Tämä lienee sitä elinikäistä oppimista, josta jo pitkään on puhuttu. Tapio Kuuren mukaan ”Yhteiskunnan muutoksia ei pidä luonnehtia kauhuskenaarioiden kautta, vaan ihmisten tuottamana kehityksenä.”
Enemmän naisia tieto- ja viestintäteknologian ammattilaisiksi
Kun ICT-alalla toimivilta naisilta kysytään, mitä hyviä puolia alassa on, he sanovat videolla, että työ on hyvin kiinnostavaa. Voit myös oppia jotain uutta joka päivä ja opit tekemällä. Myös monissa ammateissa kuten luovilla aloilla ja media-alalla tarvitaan yhä enemmän TVT-taitoja. Jos ICT-alalle halutaan lisää naisia, tarvitaan laajamittaisia, systemaattisia ja pitkäjänteisiä toimia, jotta tytöt ja naiset pitäisivät ICT-alaa mahdollisena ja kiinnostavana yhä enemmän.
